Animea ja mangaa pidetään länsimaissa melko lailla vain nuorten harrastuksena, koska piirroselokuvien ja sarjakuvien katsotaan kuuluvan nuoruuteen. Tosin viime vuosina esimerkiksi Netflixiin on ilmestynyt pilvin pimein sellaisia animaatiosarjoja, jotka on aivan selkeästi tarkoitettu aikuisille. Moni löytää sieltä myös ne sarjat ja henkilöhahmot, joiden kanssa kasvoi aikoinaan itsekin ja haluaa nyt jakaa kokemuksen omien lastensa kanssa.
Monissa Aasian maissa sen sijaan anime on jo pidempään ollut koko kansan suosikki, sillä esimerkiksi Japanissa jopa entinen pääministeri Taro Aso tunnetaan innokkaana animen ja mangan harrastajana, joka on nähnyt myös näiden merkittävän taloudellisen potentiaalin.
Miksi aasialaiset aikuiset ja anime tulevat niin hyvin toimeen?
Monissa Aasian maissa, ei vain Japanissa, anime on keskeinen osa yritysten viestintää, joten siksi sitä näkee kaikkialla. Yritykset haluavat luoda omat anime-hahmonsa, jotka lyödään sitten yrityksen mainoksiin. Näin firma ei henkilöidy esimerkiksi toimitusjohtajaan, jolla saattaa olla vain parin vuoden pesti ja sen jälkeen yrityksen näkyvin käyntikortti on mennyttä. Toisaalta yrityksen oma hahmo on osa brändiä ja tekee itse firmasta helpommin lähestyttävän. Suomessa esimerkiksi Rahalaitos ei näytä yritykseltä, vaan ystävältä, kun sen oma hahmo esittelee firmaa televisiossa. Anime-hahmon ei tarvitse myöskään noudattaa tosielämän fysiikan lakeja, vaan sillä voi olla vaikka kuinka jännittävä hiustyyli, minkä johdosta hahmo siis jää paremmin mieleen.
Toinen syy animen ja mangan suosiolle on se, että Japanissa se nähdään yhtenä tarinoiden kerronnan välineenä siinä missä muutkin. Animeen ei siis liitetä mitään tiettyä ikäluokkaa, jotenka vaikkapa aikuisten omistamaa laajaa mangakirjastoa tai sisustusvalintoja ei kummaksuta ollenkaan.
Leviääkö ilmiö myös länsimaihin?
Lyhyesti ja ytimekkäästi: kyllä. Myös länsimaissa on havahduttu siihen, että firma pystyy pitämään itsensä ihmisten mielessä paremmin, jos sillä on jokin oma anime-hahmo, joka esiintyy mainoksissa jonkun oikean näyttelijän sijaan. Tällaiset hahmot tunnistetaan jopa paremmin kuin itse yrityksen logo tai slogan. Japanilainen elokuva ja anime eivät ole mitenkään uusi ilmiö lännessä, joten animen ottaminen osaksi yrityksen ulkoista viestintää ei ole ollenkaan ihmeellinen asia. Itse asiassa on vain ajan kysymys, milloin jokin iso eurooppalainen firma julkistaa oman uuden maskottinsa.
